Kuvanveistäjä Matti Peltokangas
   
   
 
  • Matti Peltokangas, kuvanveistäjä: kivi
  • Matti Peltokangas, kuvanveistäjä: mitalit ja rahat
  • Matti Peltokangas, kuvanveistäjä: muotokuvat
  • Matti Peltokangas, kuvanveistäjä: media


Biografia

1952

Syntyy Virroilla. Ulkoisesti vaatimaton työläiskoti Puutteenperällä, isä timpuri Eino Peltokangas, äiti kotiäiti ja sittemmin puutarhatyöntekijä Lempi (os. Mäkinen). Vanhemmat olivat tutustuneet toisiinsa Mäntässä Serlachiuksen paperitehtaalla, jossa molemmat olivat töissä. Kaksi vanhempaa sisarta, Raila ja Marja-Liisa.

1955

Isän puusepänverstas palaa.

1956

Perhe muuttaa Hauhon Lehdesmäelle Mäkelän tilalle, jossa on toistasataa omenapuuta. Isä antaa puukon käteen ja kehottaa tekemään omat lelut.

1959

Aloittaa koulun Sotjalan kansakoulussa. Innostuu piirtämisestä ja erilaisesta askartelusta.

1964

Menee kansalaiskouluun. Kesätöissä Ilosen puusepäntehtaassa, tekee haukkahäkkejä Syöliön eränkävijöille.

1966

Pääsee Hämeenlinnan keskusammattikouluun, josta valmistuu viilaaja-koneistajaksi.

1969

Pääsee töihin Upon tehtaalle Lahteen valmistamaan muovityökaluja. Osallistuu tehtaan taidekerhon toimintaan ja valmistaa itselleen etsausprässin. Osallistuu Tapani Lemminkäisen grafiikkakursseille Lito-Lemminkäisessä. Tutustuu siellä taiteilijoihin, muun muassa Rauno Salmiseen, Jukka Vikbergiin, Antero Oliniin, Antti Salokanteleeseen ja Jorma Waskiseen. Tekee iltaisin kultaseppä Kalle Kernalalle korumalleja ja työkaluja.

1971

Suorittaa asepalveluksen Hämeenlinnan varuskunnassa, Suomen kasarmilla, aseseppänä.

1972

Siirtyy päätoimisesti Kalle Kernalalle töihin. Osallistuu ensimmäiseen yhteisnäyttelyynsä: Lito-Lemminkäisen näyttelyyn Lammin kunnantalon galleriassa. Mukana ovat edellisenä vuonna kuollut Tapani Lemminkäinen (1912–1971) ja hänen viimeiset oppilaansa.

1973

Osallistuu Hämeenlinnan taiteilijaseuran 25-vuotisnäyttelyyn Hämeenlinnan taidemuseossa. Osallistuu Lahden taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn, ensimmäinen julkinen kriitikon maininta Etelä-Suomen Sanomissa (Mika Suvioja): ”Persoonallinen uudempi tekijä.”

1974

Muuttaa tulevan vaimonsa Marja-Leena (os. Rantanen) kanssa Hämeenlinnaan ja menee töihin Hopeakeskukseen (myöh. Kultakeskus), jossa toimii teräskaivertajana. Hankkii itselleen ensimmäisen työhuoneen. Liittyy Hämeenlinnan taiteilijaseuraan. Tekee edelleen grafiikkaa. Tutustuu taiteilijoihin, muun muassa Ahti Isomäkeen, Pertti Kukkoseen ja Lea Turtoon. Osallistuu Hämeenlinnan taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn. Kriitikko Irmeli Paavola moittii Hämeen Sanomissa Peltokangasta ”metallilaatan löyhästä ja summittaisesta käsittelystä”. Osallistuu Jorma Waskisen pitämän grafiikkakurssin yhteydessä järjestettyyn yhteisnäyttelyyn Kesäkisällissä, Janakkalassa. Osallistuu Hämeen läänin aluenäyttelyyn Lahden taidemuseossa. Etelä-Suomen Sanomien Mika Suviojan mukaan osoittaa ”yritystä persoonalliseen ja omintakeiseen ilmaisuun”.

1975

Osallistuu Hämeenlinnan taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn ”tiiviillä pikkutöillään” (Maila-Katriina Tuominen Aamulehdessä). Etelä-Suomen Sanomien Irmeli Paavolan mukaan ”ei ole saanut vedoksiaan vielä kovin sävykkääksi”.

1976

Ahti Isomäki ja Lea Turto vievät lupaa kysymättä Peltokankaan töitä Suomen Taideakatemian kouluun, josta tulee kutsu pääsykokeisiin. Osallistuu kahden viikon karsintakursseille. Anita Snellmanin kehotuksesta tekee myös näytetyön maalauksen puolelle, jonne sitten hyväksytäänkin. Opettajina toimivat Anita Snellman, Erik Granqvist, Timo Aalto, Yrjänä Levanto, Matti Kujasalo, Rafael Wardi, Jaakko Sievänen, Viktor Kuusela ja Juho Karjalainen. Osallistuu Hämeen läänin aluenäyttelyyn; Hämeen Kansan anonyymin kriitikon mukaan ”ei tarvitse hävetä Peltokankaan Matinkaan”. Osallistuu ensimmäisen kerran Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton vuosinäyttelyyn Tampereen taidemuseossa. Osallistuu ensimmäisen kerran Suomen Taiteilijaseuran järjestämään Nuorten näyttelyyn. Uuden Suomen A.I. Routio kiinnittää huomionsa ”kaupunkikuvien tehoisaan valohämyyn”, kun taas Helsingin Sanomien Eeva Siltavuori kiittää ”tunnelmakuvien taitavaa romantisointia”.

1977

Osallistuu Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton näyttelyyn.

1978

Menee naimisiin Marja-Leenan kanssa. Poika Tuomas syntyy. Asuvat Lahdessa. Osallistuu kolmannen ja viimeisen kerran Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton vuosinäyttelyyn. Osallistuu toisen ja viimeisen kerran Nuorten näyttelyyn. Hämeenlinnan kaupunki hankkii ammatilliseen kurssikeskukseen neljätoista työtä kahdeltatoista Hämeenlinnan taiteilijaseuran jäseneltä, mukana myös Peltokankaan vedos. Osallistuu Mikko Mikkolan ja Pertti Kukkosen kanssa ryhmänäyttelyyn Hämeenlinnan raatihuoneella Hämeenlinna-viikkojen yhteydessä. Osallistuu kuvataiteilija Juhani Petäjäniemen aloitteesta syntyneeseen Taideyhdistys Järkäleen toimintaan Wäinö Aaltosen ateljeessa Helsingin Kulosaaressa, jossa myös asuu Petäjäniemen kanssa, kunnes rakennus puretaan skandaalinkatkuisesti vuonna 1981. Mukana toiminnassa ovat Petäjäniemen ja Peltokankaan lisäksi muun muassa Antero Toikka, Pekka Kauhanen, Kari Nuutinen, Raili Tang ja Olli Kokkonen.

1979

Vaihtaa kuvanveistoon Harry Kivijärven myötävaikutuksella. Tutustuu Heikki Häiväojaan, jonka apulaisena toimii kuutisen vuotta. Toimii myös Kain Tapperin apulaisena lyhyen aikaa. Työhuone punavuorelaisessa kellarissa. Jatkaa piirtämisharrastusta muun muassa Helsingin Taidehallin croquis-illoissa. Osallistuu ensimmäisen kerran Suomen taiteilijain näyttelyyn, ns. vuosinäyttelyyn. ”Jotenkin tuntuu pysähtyneen mallin elämä myös Matti Peltokankaan maalauksessa Pekka”, toteaa Uuden Suomen A.I. Routio. Suomen Sosialidemokraatin Tapani Kovasen mukaan omaa kuitenkin ”hyvän otteen henkilökuvissaan”. Osallistuu Helsingin suomenkielisen työväenopiston taidekeskuksessa Pengerkadulla prikaatimaalaukseen Taideteollisen korkeakoulun oppilaiden kanssa.

1980

Toinen poika Tuukka syntyy. Osallistuu toisen ja viimeisen kerran Suomen taiteilijain näyttelyyn.

1981

Valmistuu Suomen Taideakatemian koulusta. Muuttaa Viikkiin opiskelija-asuntoon. Alkaa tehdä mitaleja ja osallistua kilpailuihin. Lunastus jääkiekon MM-juhlarahakilpailussa, I palkinto Suomen Mitalitaiteen Killan vuosimitalikilpailussa. Hyväksytään Suomen Kuvanveistäjäliiton jäseneksi.

1983

Ostaa Helsingin Vartiokylästä mummonmökin, jonka tontille myöhemmin rakentaa ateljeeasunnon. Osallistuu kansainväliseen FIDEM-mitalinäyttelyyn Firenzessä, jonne matkustaa. Tutustuu siellä kuvanveistäjä Heikki Varjaan, jonka kanssa perehtyy renessanssiveistoksiin. Osallistuu yhteisnäyttelyyn Mitalin uusi kevät Helsingin kaupungin taidemuseossa. II palkinto Oulun merenkulun muistomerkkikilpailussa. II palkinto Suomen Mitalitaiteen vuosimitalikilpailussa. I palkinto Kouvolan vanhan hautausmaan uurnalehdon muistomerkkikilpailussa. Figuratiivinen pronssiin valettu voittajaehdotus Muisto valmistuu seuraavana vuonna. Auttaa Heikki W. Virolaista metalliveistoksen hitsauksessa ja saa Virolaiselta palkkioksi Egyptin-matkan, jolla tutustuu kivenveistoon Kairossa, Luxorissa ja Assuanissa.

1984

Isä kuolee. Toimii kokeilevan plastisen sommittelun lehtorina Taideteollisessa korkeakoulussa. I palkinto Suomen Mitalitaiteen Killan vuosimitalikilpailussa. Rahoittaa mummonmökkiään suurentamalla ja valamalla pronssiin maanviljelijä Aarne Hakala-Rahkon ITE-teoksen, Jussi-patsaan, joka paljastetaan Seinäjoen kauppaoppilaitoksen sisäänkäynnin edustalla. Paikallinen konstruktivistinen taidemaalari Seppo-Juhannus Tanninen kommentoi lehtihaastattelussa huumorimielessä kuvataidepäivän viettämistä siten, että veistoksen voisi peittää jätesäkillä. Paljastusta ennen paikalla onkin yöllä jopa poliisipartio. Nyttemmin patsas on siirretty näkymättömämpään paikkaan, puiden taakse oppilaitoksen sivustalle.

1985

Osallistuu Työväen sivistysliiton Kiinan matkaan. Tutustuu muun muassa Xianissa kuuluisaan Unescon maailmanperintökohteeseen, 7000 tuhannen sotilaan terrakotta-armeijaan. Osallistuu kansainväliseen FIDEM-mitalinäyttelyyn Tukholmassa.

1986

Osallistuu puuveistoksilla yhteisnäyttelyyn Wanajan äärellä Hämeenlinnan taidemuseossa. Valmistaa krusifiksin Länsi-Pasilan kirkkoon Helsingissä.

1987

Osallistuu kansainväliseen FIDEM-mitalinäyttelyyn Colorado Springsissä, Yhdysvalloissa. Osallistuu Helsingin Taiteilijaseuran 20-vuotisjuhlanäyttelyyn Hedelmiä Helsingin Taidehallissa.

1988

I palkinto Suomen Mitalitaiteen Killan vuosimitalikilpailussa. Valmistaa krusifiksin Rekolan kirkkoon Vantaalle ja Keravan kirkkoon. Ensimmäinen julkinen veistos kivestä: Hämeenlinnan kaupungin tilaama Kevät paljastetaan Hämeenlinnan ammatillisen kurssikeskuksen edessä. Kyseessä on aikanaan Suomen suurin yhtenäistä kiveä oleva kiviveistos; punagraniittisen lohkareen paino on noin 65 000 kiloa. Sovituskappale on styroksia.

1989

Pitää ensimmäisen yksityisnäyttelyn Helsingissä Galleria Sculptorissa. Gallerian ulkopuolella, Vanhan kirkon puistossa sijainnut Kehrä herättää laajalti myönteistä huomiota ja myös keskustelua veistoksen pysyvästä sijoittamisesta puistoon. Ilta-Sanomien Erkki Pirtola kirjoittaa: ”Ruttopuistossa oleva Matti Peltokangas pyhittää kivipallollaan kuvanveistotaidetta pitkään. Se on onnellisesti pyörähtänyt galleriaorjuuden jalasta. Se pysähdyttää ihmiset.” Osallistuu Kremnican II kansainväliseen mitalikvadriennaaliin Tsˇekkoslovakiassa. Lohjan kaupunki ostaa pronssiveistoksen Muoto, joka sijoitetaan Lohjan museon puistoon.

1990

Osallistuu Suomen Taiteilijaseuran järjestämään näyttelyyn Nach den Regeln der Kunst Frankfurtissa. Näyttely jatkuu seuraavana vuonna Fuldassa ja sittemmin Joensuussa. I palkinto Oulun yliopiston veistoskilpailussa, voittanut ehdotus Yhtyvät säteet valmistuu vuonna 1992. Osallistuu kansainväliseen FIDEM-mitalinäyttelyyn Helsingissä.

1992

Valmistaa tilausteoksen Kasvu Koivukylään, Vantaan sosiaalialan oppilaitoksen yhteyteen. Pitää yksityisnäyttelyn Kirkkonummella Hvitträskissä, jonka näyttelytoiminnasta vastasi vuosia Suomen Kuvanveistäjäliitto. Valmistaa tilaustyönä veistoksen Yhtyvät säteet Etykin kongressikeskukseen Helsingissä.

1993

Voittaa presidentti Lauri Kristian Relanderin muistomerkkikilpailun. Voittanut ehdotus Alhaalta sisään, ylhäältä ulos valmistuu seuraavan kahden vuoden aikana Vuosaaren telakan lähistöllä sijaitsevalla tuulisella työmaalla. Veistos paljastetaan Helsingin Töölössä vuonna 1996.

1994

Pitää näyttelyn Juhani Harrin ja Tapani Mikkosen kanssa Galleria Artinassa Helsingissä. Valmistaa tilausteoksen Kallioaurinko Laboratorioalan ammattioppilaitokseen Helsingin Käpylään. Osallistuu Taidekivenveisto ry:n yhteisnäyttelyyn Kiven heijastuksia Helsingin Taidehallissa.

1995

Osallistuu Suomen Kuvanveistäjäliiton Sculptor95-näyttelyyn Suomenlinnassa Helsingissä. Saastamoisen säätiö ostaa näyttelyn ainoan teoksen, Kulku. Osallistuu yhteisnäyttelyyn Suhteita Suomen rakennustaiteen museossa Helsingissä.

1996

Osallistuu Taidekivenveisto ry:n yhteisnäyttelyyn Veistoksia Oopperassa. Osallistuu presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkkikilpailuun, pääsee jatkokierrokselle kahdella kilpailuehdotuksella, joista figuratiivinen Urkki ja Sylvi voittaa yleisöäänestyksen ja herättää kiinnostusta raahelaisissa piireissä ja johtaa vuonna 2007 tilaukseen veistoksesta, jossa Kekkonen esiintyy yksin. On ehdokkaana Suomen suurimman taidepalkinnon, Ars Fennican saajaksi.

1997

Yksityisnäyttely Galleria Sculptorissa Helsingissä. Osallistuu klassiseen kesänäyttelyyn, Suvi-Pinxiin Sysmässä. Osallistuu Kari Huhtamon, Jorma Hautalan, Hannu Sirenin ja Matti Kujasalon kanssa suomalaista nykytaidetta esittelevään ryhmänäyttelyyn Outside In Drechtoever Sculpture Parkissa ja Museum of Modern Art De Rietgorsissa, matkustaa myös paikan päälle. Teos Valovarjovalo ostetaan veistospuistoon. Osallistuu kansainväliseen veistonäyttelyyn Standing Stones Tukholmassa.

1998

Osallistuu ryhmänäyttelyyn Pekka Kauhasen, Jari Juvosen ja Kain Tapperin kanssa Galerie Artekissa Helsingissä.

1999

Osallistuu Tapio Junnon, Pirkko Nukarin, Pekka Pitkäsen ja Minna Tuomisen kanssa ryhmänäyttelyyn Tytyrin kaivosgalleriassa Lohjalla. Saa II palkinnon Suomen Mitalitaiteen Killan vuosimitalikilpailussa. Valmistaa Itä-Helsingin Yrittäjien, Lions Klubi Helsinki/Idän ja Helsingin Uutisten tilauksesta Itä-Helsinki-palkinnon. Kiertopalkinto Jäljenjättäjä sijaitsee pysyvästi Kulttuurikeskus Stoan aulassa. Saa tunnustuspalkinnon Kirkon riemuvuoden mitali 2000 -kilpailussa.

2000

Äiti kuolee. Äidin kuolema lähtökohtana yksityisnäyttelyssä Galleria Artinassa Helsingissä. Valmistaa Suomen Mitalitaiteen Killan tilauksesta tasavallan presidentti Tarja Halosen mitalin. Valmistaa tilauksesta teoksen Juhlapöytä Helsingin Pitäjänmäkeen. Lisää paikalle myöhemmin Laskoksen (2001) ja Rukouskiven (2002). Metsäkirkkomaisessa paikassa aletaankin järjestää kirkollisia tilaisuuksia.

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö tilaa Vuosi 2000-teoksen, joka sijoitetaan Mäntän kirkkopuistoon. Myöhemmin selviää, että paikalla on sijainnut aikoinaan louhimo. Osallistuu Granitas-ryhmänäyttelyyn Nissbackan kartanon veistospuistossa yhdessä Ukri Merikannon, Matti Nurmisen ja Laila Pullisen kanssa.

2001

Osallistuu yhteisnäyttelyyn Keravan taidemuseossa. Osallistuu kansainväliseen kuvanveistosymposiumiin Hangzhoussa, Kiinassa. Toteuttaa siellä teoksen Viuhka, joka jää paikalle.

2002

Pitää yksityisnäyttelyn Galleria Sculptorissa Helsingissä. Toteuttaa Kotkan kaupungin veistoskadulle veistoksen Tarrautuminen. Joutuu myöhemmin valmistamaan uuden kivipallon yöllä varastetun sijaan. Paikalliset öiset voimamiehet vierittelevät ainakin kerran kivipalloja pitkin puistokatua. Valmistaa Pellervo-Seuran tilauksesta Heikki Haaviston pronssisen rintakuvan.

Valmistaa tilauksesta ympäristötaideteoksen yhdessä arkkitehti Sari Niemisen kanssa Honkanummen hautausmaan uurnalehtoon Vantaalle.

2003

Osallistuu Taidekeskus Salmelan kesänäyttelyyn Mäntyharjulla. Toteuttaa tilauksesta Eduskuntaan Lauri Kristian Relanderin pronssisen muotokuvan. Voittaa Rahapajan järjestämän kutsukilpailun rahataiteen juhlarahasta. Juhlarahaa lyödään 20 000 kappaleen painos.

2004

Osallistuu Neljä taiteilijaa Keravalla -näyttelyyn yhdessä Pekka Hepoluhdan, Matti Kujasalon ja Timo Setälän kanssa. Osallistuu Jyväskylän kävelykadulla järjestettyyn yhteisnäyttelyyn. Kaupunki ostaa teoksen Kahden kesken. Valmistaa tilauksesta urheilun järjestöaktivisti E.A. Wuokon pronssisen muotokuvareliefin Helsingin urheilutaloon.

2005

Pitää piirustuksiin keskittyneen näyttelyn yhdessä Tapani Mikkosen kanssa nimellä Taidenäyttely Galleria G:ssä Helsingissä. Osallistuu Suomen Kuvanveistäjäliiton Sculptor 2005-näyttelyyn Veturitallissa, Salon taidemuseossa. Pitää yksityisnäyttelyn Invalidisäätiön Sairaala ORTONin yhteydessä sijaitsevassa Galleria ORTONissa Helsingissä.

2006

Osallistuu Taidekivenveisto ry:n kesänäyttelyyn Veistosten Töölönlahti Helsingissä. Toteuttaa tilaustyönä kivireliefin Varjo ja aurinko Hämeenlinnan vanhustentaloon. Toteuttaa teoksen Kaamos ja aurinko toimitusjohtaja ja taiteenkeräilijä Erkki Heikkisen huvilalle Äkäslompoloon. Pienessä veistospuistossa suon reunalla on mukana myös teokset Pekka Kauhaselta ja Ukri Merikannolta. Valmistaa tilauksesta Rauhanturvaajien muistomerkin Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin. Valmistaa tilauksesta Suomen Painiliitolle 100-vuotispienoisveistoksen.

2007

Osallistuu norjalais-suomalaiseen veistosnäyttelyyn Kontra Oslossa, matkustaa paikan päälle.

2008

Osallistuu Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmanäyttelyyn Kuvan jälkeen sekä Taabor 08 -kuvanveistoyhteisnäyttelyyn Nurmijärvellä. Pronssinen Urho Kekkonen paljastetaan Raahessa.


Teoksia kokoelmissa

 

Nykytaiteen museo Kiasma

Hauhon kunta

Kotkan kaupunki

Jyväskylän kaupunki

Keravan seurakunta

Helsingin kaupungin taidemuseo

Oulun taidemuseo

OKO:n taidesäätiö

Lohjan taidemuseo

Suomen valtio

Wihurin rahasto/Rovaniemen taidemuseo

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä

Saastamoisen säätiö/EMMA – Espoon modernin taiteen museo

Wäino Aaltosen museo, Turku

Keravan taidesäätiö

Stakes, Helsinki

Henna ja Pertti Niemistön kokoelmat/ Hämeenlinnan taidemuseo

Keravan taidemuseo